On yleinen vitsi, että tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla. Moni loma alkaakin sairastumisella, mutta miksi?
On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että stressaantuneena kehon puolustusjärjestelmä toimii huonommin ja elimistön korjaantuminen hidastuu. Kun stressi hellittää, keho alkaa palautua ja tästä seuraa usein esimerkiksi se lomaflunssa tai jokin muu sairaus. Erilaiset asiantuntijat kertovat meille mediassa, kuinka palautumisesta tulisi huolehtia ympäri vuoden ja työtahtia hidastaa ennen lomaa.
Mikäli työntekijä sairastuu kun loma on alkamassa, voi lomaa siirtää. Vuosilomalaissa on säädetty myös, että työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa jos hän joutuu lomalla hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jotta on oikeutettu vuosilomaan, tulee työntekijälle kertyä kuukaudessa vähintään 14 työssäolopäivää tai vähintään 35 työtuntia. Mikäli työntekijä tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle tämän, on hänellä työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Mutta tämä edellyttää sitä työsuhdetta.
Ihan kaikkia työtä tekeviä vuosilomalaki ei koske – se pätee työ- tai virkasuhteessa tehtävään työhön. Itsensätyöllistäjien, freelancereiden ja nollasopimuksella työskentelevien näkökulmasta sairausloma ja vuosiloman siirtäminen saattavatkin olla varsin kaukaisia asioita. Näillä ryhmillä, joilla työsuhdetta ei ole, ei tavallisesti ole myöskään työterveyshuoltoa. Sairauden sattuessa omalle kohdalle heidän on hakeuduttava joko terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen. Tai sitten yksityislääkärille omalla kustannuksellaan.
Miten lomaansa siirtää itsensätyöllistäjä tai yrittäjä, joka on jo asiakkailleen ilmoittanut loma-aikansa ja sopinut asiakastapaamisia tai työsuorituksia loman jälkeiseen aikaan? On vaikea valita se vaihtoehto, jossa siirtää lomansa, mikäli oma toimeentulo on kiinni sovituista asiakkaista eikä kukaan muu voi tehdä näitä töitä työntekijän tai yrittäjän puolesta. Tämänhetkisessä kiivasrytmisessä ja kilpailullisessa elämänmenossa asiakas äänestää jaloillaan hyvin nopeasti jos palvelu ei ole saatavilla silloin kun hän sitä tarvitsee.
Koska sekä lyhyt sairastaminen että lomat ovat yrittäjälle palkattomia, hän ei siirrä vuosilomaansa sairastumisen vuoksi: sehän tietäisi entistä enemmän palkatonta aikaa. Parasta on sairastaa vapaa-ajalla, jos sairastaa. Moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä, jolloin ansionmenetys on taattu pidempiaikaisen tai vakavamman sairauden sattuessa.
Hankala yhtälö: jaksaakseen mahdollisesti useita vuosikymmeniä työelämässä, nuoren aikuisen olisi hyvä pitää lomansa, mutta samanaikaisesti pyrkiä säilyttämään toimeentulonsa.
Yrittäjien, itsensätyöllistäjien ja freelancereiden tapauksessa on periaatteessa mahdollista muodostaa verkostoja, eli pyytää tuttu ja luotettava kollega paikkaamaan. Mutta kuinka helposti tähän vaihtoehtoon turvaudutaan jatkuvassa kilpailutilanteessa, jossa pelkona voi olla, että kollega hoitaakin hommat paremmin ja asiakkaat siirtyvät hänelle? Nollasopimuksella oleva ei puolestaan verkostoista hyödy tässä millään tavalla – työnantaja soittaa seuraavan tilalle.
Vaaralliseksi yhtälö muodostuu tarkasteltaessa yrittäjän, itsensätyöllistäjän, freelancerin tai nollasopimuksella työskentelevän hyvinvointia. Lyhyellä aikavälillä kilpailussa mukana pysyminen ja elannon hankkiminen saattaa edellyttää tinkimistä omasta hyvinvoinnista. Ja niistä lomista. Tämä puolestaan saattaa johtaa loppuun palamiseen hyvinkin nuorella iällä. Meistä jokainen tietää, että tämä on lopulta se kaikille ”kalliimmaksi” tuleva skenaario.
Artikkeli Sairaana lomalla (ai millä lomalla?) julkaistiin ensimmäisen kerran Ajolähtö.